Näkemistä ja tekemistä Hämeessä

Suomen matkailu on nyt kovassa nosteessa. Maamme matkailuvaltteja ulkomaisten silmissä ovat muun muassa kaunis luonto ja puhdas ilma, ja toki Suomen historia Ruotsin ja Venäjän alusmaana takaa kulttuurillisesti että arkkitehtuurisesti paljon mielenkiintoista nähtävää. Suomalaistenkaan ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä näkemistä ja tekemistä riittää kotimaassa yllin kyllin. Hämeellä on tarjota jokaiselle jotakin! Tutustumisen alueeseen voi aloittaa vaikkapa Hämeenlinnan kaupungista, jossa voi vierailla keskiaikaisessa Hämeen linnassa.

Hämeenlinnassa kannattaa vierailla myös Suomen kansallissäveltäjän syntymäkodissa, ja jos paikalle sattuu oikeaan aikaan, voi kuulla Finlandian kotimuseossa järjestettävissä konserteissa. Hämeen luonto kauniin karuine kansallispuistoineen taas kutsuu luontomatkailijaa puoleensa. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoissa voi olla kaukana kaikesta yhtä luonnon kanssa ja vaellella, bongailla lintuja ja liito-oravia, hyödyntää jokamiehenoikeuksia poimimalla karpaloita ja kalastamalla, ihmetellä poikkeuksellisia mineraaliesiintymiä tai vaikkapa vierailla Korteniemen perinnetilalla, jossa eletään edelleen 1910-luvun mukaisesti.

Hämeen linna

Hämeen linna on keskiaikainen linna, joka sijaitsee Vanajaveden rannalla. Sen rakentaminen aloitettiin todennäköisesti 1200-luvulla. Linna rakennettiin alun perin rajalinnaksi, mutta kun 1323 Pähkinäsaaren rauha siirsi Ruotsin rajan kauemmaksi, linnasta tuli tärkeä puolustustukikohta. Venäjän vallan alkuaikoina siitä tehtiin kruununvankila, jossa oli lähes 300 vankia ja myöhemmin myös Suomen ainoa naisten kuritushuone. Linnan toiminta vankilana lopetettiin vasta 1953. Sen jälkeen sitä alettiin entisöidä ja nykyään se on auki vierailijoille vuoden ympäri.

Sibeliuksen syntymäkoti

Hämeenlinnan keskustassa osoitteessa Hallituskatu 11 sijaitsee kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen syntymäkoti. Sibelius syntyi talossa vuonna 1865 ja asui siellä lapsuusvuotensa. Vuonna 2007 vanha puutalo, joka on ollut kotimuseo vuodesta 1960 asti, remontoitiin muistuttamaan mahdollisimman tarkasti Sibeliuksen varhaislapsuuden aikoja. Kotimuseossa on esillä esimerkiksi kalusteita, asiakirjoja sekä valokuvia, joista voi saada käsityksen, millaista elämä Sibeliuksen lapsuudenkodissa ja Hämeenlinnassa aikoinaan on ollut. Kotimuseossa järjestetään säännöllisesti konsertteja.

Liesjärven kansallispuisto

Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Lounais-Hämeessä Tammelan syrjäseuduilla. Tammelan Ylängöksi kutsuttu alue on karua metsää eikä siellä ole ollut lähes lainkaan asutusta. Vaelluspaikkana se sen sijaan on aina ollut suosittu, ja kansallispuiston hiekkarannoilta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja kiviesineineen. Kansallispuisto muodostuu lähes kokonaan tuuheista metsistä ja soista. Sen lisäksi paikkaa kaunistaa kaksi järveä hiekkarantoineen. Kansallispuistossa voi vaellella, kalastaa, bongailla lintuja ja harvinaisia liito-oravia sekä vierailla Korteniemen perinnetilalla.

Torronsuon kansallispuisto

Torronsuon kansallispuistosta löytyy Suomen syvin suo ja suoalue on yli toistakymmentä kilometriä pitkä. Noin 8500 vuotta sitten aluetta peitti suuri järvi ja lähialueilta tehdyt löydöt ovat vahvistaneet, että paikalla on ollut asutusta jo kivikaudella. Torronsuo on lintubongarin paratiisi ja alueella voi tarkkailla muun muassa kurkia. Myös sen suokasvisto on monipuolista ja varsinkin karpalonpoimijoille suo tarjoaa hyvät apajat. Patikointi onnistuu kätevästi pitkospuita pitkin.

Tervetuloa kauniiseen ja aktiiviseen Hämeeseen

Tervetuloa kokemaan hätäilemätön Häme – elävän historian ja värikkäiden tapahtumien maakunta Etelä-Suomessa! Hämeen maakuntakeskus, lähes 70 000 asukkaan Hämeenlinna, on Suomen väestöllinen keskipiste. Helsingistä, Tampereelta tai Lahdesta matkaat tänne vain tunnissa; liikutpa sitten autolla, junalla tai linja-autolla. Aitoon Hämeeseen ihastut helposti! Täältä löydät luonnon ihmeet, liikunnan ilon, kuvankauniit erämaisemat, kylpyläelämykset, suomalaisen lasimuotoilun ja Jean Sibeliuksen synnyin kodin, kesän kulttuuritapahtumia unohtamatta. Häme on sopiva matkakohde niin romanttiselle viikonlopulle kuin aktiiviselle perhelomallekin.

Tällä sivustolla kerromme kaiken tarpeellisen, mitä sinun tulee tietää. Vinkkejä löytyy niin lyhyemmille kuin pidemmillekin matkoille sekä työ- että lomareissuille. Jos haluat tietää jostain aihealueesta tarkemmin, lisätietoja löytyy helposti netistä. Häme on ollut asuttuna aina kivikaudelta saakka, joten se tarjoaa kaikkea historiallisesti upeaa nähtävää. Kulttuurihistoriallisesti tärkeitä ja näkemisen arvoisia kohteita ovat muun muassa alueen kuppikivet, miekanhiontakivet, keskiajalla rakennetut kivikirkot, ryhmäkylät, viljelymaisemat ja teollisuusympäristöt sekä tietysti muinaislinnat ja iki-ihana Hämeen linna.

Upea historiallista tunnelmaa tihkuva Hämeen linna

Hämeenlinnassa sijaitseva Hämeen linna toimii nykyään museona. Linnan tarkkaa rakennusajankohtaa ei täysin tiedetä, ainoastaan se, että se on rakennettu joskus 1200-luvun loppupuolella. Ensimmäinen maininta linnasta löytyy historiankirjoista vuodelta 1308. Linna toimi myös vankilana aina 1800-luvun puolelta lähtien vuoteen 1972, jolloin viimeiset vangit siirrettiin pois kehämuurista. Hämeen linnaa alettiin entisöidä 1950-luvulla ja se avattiin yleisölle vuonna 1979. Nykyään se muodostaa Linnanniemen museoalueen yhdessä Vankilamuseon, Museo Militarian sekä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanssa.

Hämeessä riittää nähtävää ja koettavaa

Muita tutustumisen arvoisia nähtävyyksiä Hämeessä ovat esimerkiksi Ahveniston olympiapuisto, Hämeenlinnan ja Vanajan kirkot, Hattelmalan harju, Aulangon puistometsä, Sibeliuksen synnyin koti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna, Evon retkeilyalue sekä Ahveniston moottorirata. Hämeessä on todella monipuoliset majoitus- ja ravintolapalvelut, joista löytyy jokaiselle jotakin. Shoppailumahdollisuuksia tarjoavat niin pienet, uniikit putiikit kuin täydenpalvelun tavaratalotkin. Hämeessä riittää tekemistä ja nähtävää ympäri vuoden. Myös tapahtumakirjo on valtava. Tunnettuja ja suosittuja vuotuisia tapahtumia ovat esimerkiksi Wanaja Festival, Ämyrock, lapsiperheille suunnattu Hippalot sekä Elomessut.

Hämeen upeat maisemat

Häme tarjoaa mahtavia maisemia luonnonystäville. Ehdottomasti näkemisen arvoisia ovat esimerkiksi Aulanko, Ahvenisto, Evo sekä Kansallinen kaupunkipuisto, joka on Hämeenlinnan keskustassa sijaitseva yhtenäinen puistokokonaisuus. Retkeilyn ja luonnossa liikkumisen lisäksi Häme tarjoaa muun muassa mahtavat pelipaikat golfin harrastajille. Hämeenlinnaahan kutsutaan jopa ”Suomen Tiilaaksoksi”. Tutustumisen arvoinen on esimerkiksi vuonna 1940 perustettu 9-reikäinen Aulanko Golf Hugo. Tässä siis vain muutama sananen Hämeestä ja sen matkailijoille tarjoamista mahdollisuuksista. Tutustu tällä sivustolla, mitä kaikkea muuta alue sinulle tarjoaakaan!

Tavastian historia on täynnä suuria tunteita

Helsingin ja luultavasti Suomen tunnetuin rock-klubi Tavastia on ehtinyt tarjota mieltä räjäyttäviä musiikkikokemuksia jo vuodesta 1970 lähtien. Useampi sukupolvi on saanut vuosien varrella nauttia omien aikakausiensa lempibändien esiintymisistä. Tunnetuimpia esiintyjiä ovat olleet esimerkiksi Hanoi Rocks, Hassisen Kone, Siouxsie and the Banshees, Jamiroquai ja Nick Cave. Suomalainen rockbändi HIM soitti aina perinteisen joka vuotuisen uudenvuoden konserttinsa, sekä vuoden 2017 jäähyväiskonserttinsa Tavastialla. Melkein 50 vuotta perustamisensa jälkeen Tavastia vetää edelleen tuvan täyteen sekä houkuttelee aloittelevia ja legendaarisia bändejä keikoille.

Lokakuun toisena päivänä 1970 entisen Hämis -tanssiravintolan tiloihin avattiin rockklubi Tavastia. Alkuvuosina rockin rinnalla kulkivat tuttuun entiseen tapaansa myös iskelmä ja diskomusiikki. Myöhemmin mukaan tulivat säännölliset jazz-illat. Tavastian nimi saatiin ihmisten huulille Jussi Raittisen levyttämällä versiolla Elviksen ”Crocodile Rockista” nimeltään ”Tavastia -Rock”. Kyseinen kappale oli jokaisen jukeboxin valikoimissa. Tavastian tuolloisen hallituksen puheenjohtaja Juhani Merimaa kierteli baareja sekä kuppiloita ympäri Helsinkiä pistäen jukeboxit soittamaan peräkkäisellä toistolla ”Tavastia-Rockia”. Pikkuhiljaa Tavastiasta alkoi muodostua jokaisen bändin haluttu keikkapaikka ja kunnon rock-klubi.

1980- ja 90-luku syventävät suosiota

1980-luku oli punkin valtakautta. Helsingin toinen rock-klubi Lepakko imi kuitenkin ensimmäisen punk-aallon, joten musiikkilaji tuli hieman jälkijunassa Tavastialle. Kuuluisien punk-bändien rinnalla esiintyi edelleen jazz- ja rockbändejä. Merkittävin konsertti oli vuoden 1981 legendaarinen Hanoi Rocksin ensimmäinen suuri keikka. 1990-lukua kohden Tavastialla soitettujen musiikkilajien määrä kasvoi entisestään eikä yksi enää ollut muiden yläpuolella. 90-luvun lama kuitenkin iski myös Tavastiaan, ja klubi joutui sulkemaan ovensa muutamaksi kuukaudeksi. Uudelleenavaamisen jälkeen suosio kasvoi vain entisestään ja klubilla esiintyivät kuuluisuudet kuten Black Crowes, Kingston Wall, Kolmas Nainen ja Värttinä.

2000-luvun Tavastia

2000-luvun alkaessa Tavastia oli ehtinyt jo nauttia musiikin kulta-ajasta. 90-luvun klubikeikkojen suosion takia monet aikakauden kovimmat bändit olivat jo tuttu näky Tavastialla. Erityisesti suomalainen rock nautti Tavastian avustamana suuresta menestyksestä. 90-luvun lopulla Tavastian suosiota kasvatti myös HIM:in maailmanlaajuinen menestys ja yhtyeen vuosittainen uudenvuoden konsertti Tavastialla. 90-luvun musiikin monipuolisuus jatkui yhä 2000-luvulle. Tavastia toimi tärkeänä alustana aloitteleville bändeille samalla, kun lavalla esiintyi viikoittain kovia ulkomaalaisia ja kotimaisia nimiä. Tavastia ei enää ollut pelkkä rock-klubi vaan esiintyjiä oli jokaisesta musiikin genrestä.

Tavastia tänä päivänä

Tavastia-klubi on tänä päivänä yksi Euroopan vanhimmista rock-klubeista, jonka erikoisuutena on sen sijainti keskellä kaupungin keskustaa. Vuonna 2010 Tavastia jakoi ensimmäisen 1000 euron suuruisen Tavastia-palkinnon, jonka tarkoitus on tukea nousevia artisteja ja kehittää elävää musiikkia. Historiansa takia Tavastia on säilyttänyt arvokkaan merkityksensä tähän päivään asti ja se on edelleen monelle aloittelevalle artistille korvaamaton konserttipaikka. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään rock-museo, vaan Helsingin ja Suomen musiikkihistoriaan vahvasti vaikuttanut kulttuuriteko, jonka tarina jatkuu edelleen melkein 50 vuoden jälkeen.

Etelä-Suomi

Vuonna 1997 tehtiin lääniuudistus, jossa Suomen lääneistä tehtiin suurläänejä. Uudeksi Etelä-Suomen lääniksi muodostui alue, jossa yhdistettiin Uudenmaan ja Kymen läänit sekä Hämeen läänistä Kanta-ja Päijät-Hämeen maakunnat sekä Mikkelin läänistä Heinola ympäristöineen. Etelä-Suomen vaakunassa olikin yhdistetty kaikkien näiden alueiden vaakunat. Etelä-Suomen lääni kattoi noin 40 prosenttia koko Suomen väestöstä ja 40 prosenttia sen erilaisista toimipaikoista. Lääniuudistus oli voimassa vuosina 1997-2009, ja vuoden 2010 alussa kaikki läänit lakkautettiin ja tilalle perustettiin aluehallintovirastoja sekä liikenne-, ympäristö-, ja elinkeinokeskuksia. Etelä-Suomi on laaja alue, johon kuuluu muutakin kuin pääkaupunkiseutu ja sen lähialueet. Etelä-Suomen kuuteen maakuntaan lukeutuvat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Suurimpia kuntia ovat tietysti pääkaupunki Helsinki, Espoo sekä Vantaa. Etelä-Suomesta löytyy paljon muitakin mielenkiintoisia kaupunkeja, kuten vaikkapa Hämeenlinna, Loviisa, Porvoo, Hamina, Kotka ja Raasepori.

Etelä-Suomen kaupunkeja ja kohteita

Etelä-Suomen suurimmat kunnat sijoittuvat pääkaupunkiseudulle. Etelä-Suomessa on kuitenkin paljon erilaisia mielenkiintoisia tutustumiskohteita ja kaupunkeja, joissa on mukava viipyä pidempäänkin. Pääkaupunki Helsingillä on tietysti paljon tarjottavaa ja koettavaa ja Helsinki toimii myös Uudenmaan maakuntakeskuksena. Muita mielenkiintoisia kohteita Etelä-Suomessa ovat esimerkiksi Suomen vanha pääkaupunki Turku jokilaivoineen ja saaristoineen, idyllinen Porvoo, merellinen Kotka, urheilun mekka Lahti, Suomen tärkein risteytysasema Kouvola, Naantali muumeineen sekä mielenkiintoinen saaristokaupunki Parainen, joka muutaman vuoden kantoi nimeä Länsi-Turunmaa. Muita mainitsemisen arvoisia kohteita ovat myös Imatra, joka on yllättäen yksi suosituimmista Suomen matkailukohteista kauniin luontonsa puolesta sekä Etelä-Suomen saaristo, jolla on tarjota paljon kävijöilleen. Kansallispuistoja eteläisessä Suomessa löytyy runsaasti, ja niistä kannattaa käydä nauttimassa. Näitä valtakunnallisestikin merkittäviä puistoja ovat mm. Saaristomeren, Tammisaaren saariston, Valkmusan, Torronsuon, Liesjärven, Nuuksion, Itäisen Suomenlahden, Sipoonkorven, Repoveden kansallispuistot.

Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa

Uusimaa ja pääkaupunkiseutu ovat alueita, jonne Etelä-Suomen elämä pääosin painottuu. Pääkaupunkiseudun alueisiin lukeutuvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Alueilla asuu yhteensä yli 1,1 miljoonaa ihmistä ja niissä monet eri kulttuurit kohtaavat. Pääkaupunkiseudun väestön oletetaan kasvavan entisestään tulevina vuosikymmeninä selkeästi muuta maata nopeammin. Joka viides suomalainen asuu jo tällä hetkellä Uudenmaan alueella, vaikka alueen pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta. Suomen viidestätoista yliopistosta viisi sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja suuryritysten pääkonttorit ovat myös yleensä sijoittuneet pääkaupunkiseudulle, kuten myös Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa. Helsingin kaupunki perustettiin Tallinnan kilpailijaksi vuonna 1550. Sijaintina toimi tällöin Vantaanjoen suu, josta se siirrettiin vuonna 1640 nykyiselle paikalleen. Nykyistä Helsingin nimeä on alettu käyttää vasta vuodesta 1819 lähtien. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812 ja Suomen pääkaupunki maan itsenäistymisen myötä vuonna 1917.